Regatta-hotelli on jälleen ollut lehtiotsikoissa ja radiossa. Jutuissa on mainittu viereiselle tontille suunnitellun asuinrakennuksen poikkeusluvasta jätetty valitus. Hangon ympäristöyhdistys valitti luvasta Helsingin hallinto-oikeudelle. Seuraavassa muutama näkökohta asiaan liittyen.
Ympäristöyhdistys ei ole ottanut kantaa asuintalon rakennussuunnitelmiin, sen ulkonäköön tai vastaaviin seikkoihin. Ympäristöyhdistys on valittanut vain siitä, miten Hangon kaupungin ympäristölautakunta on tehnyt päätöksen. Valitus ei siis mitenkään koske kiinteistöyhtiötä tai sen suunnitelmia.
Maankäyttö- ja rakennuslaki uusittiin vuosituhannen vaihteessa. Aikaisemmin kaupunkien kaavat hyväksyttiin ministeriötasolla. Samalla, kun valtaa annettiin kaupungeille, vastuuta päätösten oikeellisuuden seuraamisesta siirrettiin kuntalaisille. Ministeriö ei enää samalla lailla seuraa kaavoitusta vaan se on kuntalaisten tehtävä. Kaavoitus on lain mukaan tehtävä vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Lainmuutoksella annettiin vaatimuksia kaavan laadinnalle. Sama laki määrää myös niistä poikkeusluvista, mitä kaupunki voi kaavojen noudattamisesta myöntää.
Regatta-hotellin ja sen viereen rakennettavan asuintalon tonttien kaava hyväksyttiin vuonna 2006. Silloin tonttien rakennusoikeutta lisättiin vanhaan kaavaan verrattuna huomattavasti. Vuonna 2008 niiden yhteinen tontti jaettiin kahtia ja silloin siis hotellitontti ja viereinen asuintalotontti irroitettiin toisistaan. Vuoden 2006 kaava on kohtuullisen hyvä. Siinä asuintalotontille annettu rakennusoikeus on kuitenkin suuri verrattuna saman korttelin muihin tontteihin. Suunniteltu asuintalo tietysti mahtuisi tontille, mutta hotelli Regatan talo on suojeltava rakennus ja naapuriin rakennettava iso rakennus jättäisi sen varjoonsa. Vuoden 2006 kaava on siis pohjana poikkeusluvalle.
Vaikka tontin rakennusoikeus on suuri, kiinteistöyhtiö halusi ylittää sallitun rakennusalan ja siksi haki sille poikkeuslupaa. Samalla se haki lupaa poiketa joistakin muistakin kaavamääräyksistä. Hangon kaupunki myönsi poikkeusluvan, vaikka kaupungin kansliapäällikkö piti poikkeamia niin isoina, ettei kaupungilla olisi oikeutta lupaa myöntää. Vuoden 2006 kaava on varsin tuore ja siitä poikkeamiselle pitäisi olla erityinen syy.
Kansliapäällikkö on lakimies. Hän tuntee maankäyttö- ja rakennuslain. Hangon ympäristöyhdistyksen mielestä kansliapäällikkö on oikeassa ja kaupunki on ylittänyt toimivaltansa myöntäessään poikkeusluvan. Hangon ympäristöyhdistyksen valituksesta näkyy, miten toimivaltaa on ylitetty. Valitus lähtee siitä ajatuksesta, että kaupunki ei ole toiminut lain mukaisesti vaan rikkonut lakia päätöksellään.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus sisälsi ajatuksen, että kuntalaiset osallistuvat maankäytön suunnitteluun, seuraavat sitä ja mikäli kunta ylittää sille asetetut rajat, kuntalaisilla on oikeus valittaa asiasta. Ympäristöyhdistyksellä on asiassa samanlainen oikeus. Helsingin hallinto-oikeus tulee joskus myöhemmin ratkaisemaan, oliko valitus aiheellinen vai ei.
Jossain asiaa koskevassa keskustelussa on esitetty myös kysymys, onko Hangon ympäristöyhdistyksen valituksia hyväksytty hallinto-oikeudessa. Grand-tontin kaavoituksesta yhdistyksen tekemä valitus hylättiin. Samasta kaavasta oli tehty myös muita valituksia ja yksi valittajista vei asian myös Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sinne Hangon ympäristöyhdistys ei valittanut.
Ympäristöyhdistys valitti myös Järpholmenin rantakaavasta pari vuotta sitten. Hallinto-oikeus kumosi valituksen perusteella Hangon kaupunginvaltuuston päätöksen hyväksyä kyseinen kaava. Siinä kaupunki oli siis jättänyt noudattamatta lain vaatimuksia.
Ei siis voi väittää, että Hangon ympäristöyhdistys kovin herkästi valittaisi. Yhdistys yrittää vaikuttaa asioihin niiden valmistelun aikana siten, että valituksiin ei tarvitsisi mennä. Valmisteluvaiheessa voi vaikuttaa myös mielipidekysymyksiin. Valitusta ei voi tehdä mielipidekysymyksestä, vain lain noudattamatta jättämisestä voi valittaa. Joskus on tietysti tulkinnanvarainen seikka, onko jokin asia lain mukainen vai ei. Nyt kyseessä olevan poikkeusluvan kohdalla Hangon kaupungin kansliapäällikkö oli samaa mieltä yhdistyksen kanssa siitä, että kaupungilla ei olisi oikeutta myöntää poikkeuslupaa.